Onkin vierähtänyt hetki mun viimeisestä kirjotuksesta.
Kävin tosiaan siellä yleislääkärillä. Käytiin kohta kohdalta läpi syyt, miksi pääsisin leikkaukseen, ja sitten syyt miksi en voisi päästä. Yllättäen löytyi yksi syy, mitä vähän pelkäsinkin. Epävakaa persoonallisuushäiriö. Yritin selittää lääkärille, että mulla on lääkitys, ja oon erittäin sitoutunut ja motivoitunut hoitoon, eikä mielialat enää heilahtele. Ei auttanut, tää lääkäri väitti ihan pokkana, että kaikki psyykenlääkkeet lihottaa. Ei ole väliä, vaikka söisi pelkkää heinää, ne lääkkeet itsessään lihottaa. Pikkasen ärsytti. Kaloripitoisia lääkkeitä? Enpä usko. No lääkäri sitten kuitenkin pisti mulle lähetteen vatsakirurgille.
       Heti kun pääsin ulos lääkäristä, soitin psykiatrian polille, ja jätin soittopyynnön mun psykiatrille. Mun piti varata psykiatrille aika jo ennen tota lääkärikäyntiä, mutta se vaan jäi. Seuraavana päivänä mulle soitettiin, ja sain ajan psykiatrille.
      Kun tää psykiatrin aika koitti, mua jännitti ihan kauheasti. Onneksi psykiatri on aivan ihana ihminen, ja sille on helppo puhua. Se kertoi, ettei tää mun sairaus ole sinällään syy siihen, etten pääsisi leikkaukseen. Eikä myöskään lääkkeet itsessään lihota, ne vaan syötättää. Mutta senhän mä tiesin jo. Siinä mä eroan "normaaleista" ihmisistä, jotka menee lihavuusleikkaukseen, että mun pitää näyttää osaavani syödä terveellisesti. Kyseessä on kuitenkin iso ja kallis leikkaus, eikä sitä tehdä turhaan. Nyt tän puoli vuotta, mitä odotan leikkaukseen pääsyä, mä elän terveellisesti. Mun pitää tänä aikana tiputtaa vähintään 10 kiloa. Mun painoa vahditaan joka kerta kun käyn psykiatrilla tai hoitajalla. Normaalit ihmiset vetää kahden kuukauden ene-dieetin ennen leikkausta. Mulla toi ene-dieetti saattaisi laukasta psykoosin. Mutta oikeastaan mä mieluummin teen näin. Toi vähäenerginen dieetti ei hirveästi houkuttele.
     Nyt mä olen reilun viikon syöny erittäin terveellisesti, ja tää on ollut ihanaa! Ruoka mitä mä teen, on terveellistä ja itseasiassa maukkaampaa kuin rasvakökköruuat. Mulla on apukeinona kiloklubi.fi, mihin mä merkkaan kaikki mun syömiset, ja se neuvoo miten mun kannattaa syödä. Nyt on hyvä olo.

Huomenna alkaa koulutukset kokemusasiantuntijaksi. Ihanaa kun saa jotain uutta ohjelmaa. Oon ilmeisesti nyt sairaslomaillut tarpeeksi, kun päivät kuluu niin hitaasti. Onneksi huomenna mä saan tietää enemmän siitä, milloin pääsee hommiin. Kotona makailu alkaa vaan olla ärsyttävää ja yksinäistä.

Mutta nyt lounaan tekoon, ciao!